Tulisiko alueelle varata hulevesien viivytys- tai imeytysrakenteita vai hoidetaanko hulevesiasiat muulla tavoin?

Hulevesistä, imeytyskentistä yms. Alue on ymmärtääkseni pääosin asfaltoitua bussiliikenteelle, terminaalin katto vie oman alansa, vihreälle ei jää kovin runsaasti tilaa. Voitteko tarkentaa?

Kuinka suuri pinta-ala pintamateriaaleista pitää varata imeytyskentäksi?

Onko terminaalin eteläisen pysäköintilaitoksen alemman kannen purkaminen ja korvaaminen uudelle kansirakenteella tarpeellista, vai kyetäänkö olevaa, sateelta suojassa ollutta kansirakennetta teknisesti yhä käyttämään?

Miksi rakennusta ja kantta ei kunnosteta ? niitä vaan puretaan??

Sivun 27 huomautuksen mukaan kannen alapuolista tasoa ei tarvitse esittää kilpailuehdotuksen pohjapiirustuksissa, kunhan sen yhteensopivuus ylempien tasojen kanssa huomioidaan ja se esitetään poikkileikkauksessa. Kilpailuohjelmassa kuitenkin edellytetään eteläisen liityntäpysäköintilaitoksen rakentamista uudelleen yksitasoisena sekä pohjoisen pysäköintilaitoksen purkamista. Lisäksi ohjelmassa käsitellään mahdollisia näköyhteyksiä tai aukotuksia alapuolisiin tiloihin. Kohdassa 7.1 pyydetään myös pohjapiirustukset terminaalirakennuksen kaikista kerroksista. Voisiko kilpailun järjestäjä täsmentää kannen alapuolisen tason suunnittelun ja esittämisen laajuutta? Erityisesti: Odotetaanko kilpailijoiden suunnittelevan tämän tason tilajärjestelyt, mukaan lukien pysäköinti, kulkureitit, mahdolliset tekniset tilat ja yhteydet terminaaliin, vaikka tason pohjapiirustusta ei edellytetä? Koskeeko pohjapiirustuksen esittämistä koskeva vapautus myös ehdotuksia, joissa katutason terminaalin ja alapuolisten tilojen välille esitetään aukotuksia tai muita uusia yhteyksiä? Katsotaanko vaaditun poikkileikkauksen, ylempien tasojen pohjapiirustusten ja suunnitelmaselostuksen riittävän näiden järjestelyjen esittämiseen, vai voiko tällaisissa tapauksissa esittää lisäksi kannen alapuolisen tason pohjapiirustuksen?

Mitkä kuormat kannelle mitoitetaan (raitiovaunukalusto, bussikalusto, pelastusajoneuvo, kasvualustapaksuudet)?

Ovatko metroaseman ja pysäköintilaitosten kannet samaa vai eri rakennetta. Esim. onko tiloissa tuplapilareita kansien rajoilla?

Mikä on kansirakenteen käytettävissä oleva rakennekorkeus, kun katutason korko on sidottu. Ts. onko kansirakenteiden osalta annettavissa nykyiset ala- ja yläpinnan korot?

Olemassa olevat rakenteet ja mitoituskuormat Voidaanko kilpailijoille toimittaa tarkempia tietoja säilytettävästä olemassa olevasta kantavasta rakennejärjestelmästä, mukaan lukien pilareiden ja perustusten geometria, rakenteiden kantavuus sekä olennaiset mitoituskuormat? Onko uudistettavalle kansirakenteelle saatavilla mitoituskuormat, jotka huomioivat bussi- ja pikaraitiotie 15:n liikenteen?

Uuden kansirakenteen kantavuus ja katosten pystytukien sijoittaminen Voidaanko kilpailuehdotuksessa rakennuksen ja katosten pystytukia sijoittaa uuden kansirakenteen varaan myös kannen alapuolisten pilarien ja kantavien seinien väliin, ilman suoraan kyseisen tuen alle sijoitettavaa pystyrakennetta? Onko kilpailuvaiheen suunnittelua varten määritelty kansirakenteen sallittuja ylimääräisiä piste- tai viivakuormia, jotka kattavat pystytukien omapainon sekä niiden välittämät katos- tai rakennuskuormat? Mikäli on, pyydämme ilmoittamaan kuormarajat sekä niiden soveltamiseen liittyvät oletukset tuentapinta-alasta, sijainnista ja etäisyydestä kannen alapuolisiin tukiin. Vai voidaanko kilpailuehdotuksessa lähtökohtaisesti esittää näitä kuormia kantavia, paikallisesti vahvistettuja kansirakenteita tai siirtopalkkeja, joiden tarkempi mitoitus ratkaistaan jatkosuunnittelussa? Onko tässä suhteessa erilaisia reunaehtoja metron ja pysäköintilaitosten kohdalla?

Kilpailuohjelman kohdissa 5.1 ja 5.6 edellytetään kansirakenteen uusimista rakenneteknisten tarkastelujen perusteella. Voidaanko näiden tarkastelujen keskeiset johtopäätökset toimittaa kilpailijoille? Johtuuko uusimistarve nykyisten rakenteiden kunnosta, uuden käytön kuormituksista vai muista vaatimuksista? Erityisesti pyydetään täsmentämään, koskeeko uusimistarve yhtäläisesti metroaseman kuppiholvilaatastoa ja pysäköintilaitosten kansia. Onko kilpailussa mahdollista esittää arkkitehtonisesti tunnusomaisen kuppiholvilaataston säilyttämistä osittain tai kokonaan korjattuna ja tarvittaessa vahvistettuna, vai onko koko kansirakenteen uusiminen ehdoton suunnitteluehto?

Tuleeko laitureiden pilarilinjat säilyä samoilla paikoillaan?

Puretaanko kansirakenne itäisen kilpailurajan linjaan? Miten suunnittelijan tulee ottaa huomioon yhteensovitettavuus saumakohdassa?

Sivun 33 mukaan pohjoisen pysäköintihallin kannen alle jäävän tilan käyttö (esimerkiksi tekniset tilat) selviää jatkosuunnittelussa. Sivulla 38 leikkauspiirustuksessa tulee esittää kannen alaiset tasot. Mitä kannen alaisista tasoista on esitettävä pohjoisen hallin osalta, ja saako tilaa käyttää tilaohjelman tiloihin (esimerkiksi huolto- tai tekniset tilat)?

Kilpailuohjelmassa lukee, että "Metroalueen yläpuolelle on mahdollista sovittaa uusia pystyrakenteita, mutta ne tulee sijoittaa nykyisten kantavien pilareiden kohdalle." Tarkoittaako tämä, että pystyrakenteita ei saa sijoittaa ollenkaan muualle kuin kantavien pilareiden kohdalle, vai onko kansirakenteen tasossa mahdollista käyttää vaakarakenteita, esimerkiksi laatan sisäisiä palkkeja, jotka siirtävät pystyrakenteiden kuormat olemassaoleville kantaville pilareille? Eli onko kirjauksen tavoitteena tosiasiallisesti se, että uusia perustusrakenteita ei haluta ja käytetään pelkästään olevien pilareiden perustuksia?

Ohjelman mukaan kansirakenne puretaan ja metrolaiturin pilarilinjat säilytetään. Kuinka syvältä kansirakenne todellisuudessa puretaan? Puretaanko nykyiset metrolaiturin ja pysäköintitilojen yllä olevat alakattorakenteet (mm. neliskulmaiset betonielementit ja kansilaatat) kokonaisuudessaan niin, että tila avautuu täysin auki metrolaiturille asti, vai jätetäänkö kantavien pilarilinjojen lisäksi myös vanhoja vaakarakenteita ennalleen? Tuleeko kilpailuehdotuksessa varautua suunnittelemaan ja esittämään kokonaan uusi alakattorakenne metrolaiturin ylle?

Kilpailuasiakirjojen mukaan pysäköinti- ja laiturialueiden yläpuolinen betoninen kansirakenne puretaan rakenteellisista syistä. Ymmärrämme, että pohjoisen pysäköintialueen yläpuolisen kansirakenteen purku johtuu uuden pikaraitiotien aiheuttamista kuormista ja että eteläisen pysäköintialueen yläpuolisen kansirakenteen purku liittyy muuttuneeseen pysäköintijärjestelyyn ja siihen liittyviin pilarien sijainteihin. Pyydämme vahvistamaan tai korjaamaan edellä esitetyt oletukset sekä selventämään, mitkä rakenteelliset perusteet johtavat laiturin ja raidealueen yläpuolisen keskimmäisen kansirakenteen purkamiseen.

Onko uuden rakennuksen rakenne sellainen, että sen on oltava yhtenäinen alla olevien pilarien kanssa, vai voiko se olla niistä riippumaton?

Onko pysäköintitilojen pilarien jänneväli syytä pitää samanlaisena, vai voiko arinapalkistoa hyödyntämällä tehdä pilarittomia pysäköintihalleja? Onko se mahdollista / suositeltavaa yläpuolinen bussiliikenteen kuorma huomioiden?

Kilpailuohjelmassa todetaan että kansirakenne puretaan. Puretaanko myös metron laiturialueen kantava holvi ja kantavat pilarit vai voiko jotain säilyttää?

Jäävätkö metron laitureiden pilarit paikoilleen vai puretaanko nekin?

Säilytetäänkö laituritason pilarit vai voiko niiden linjausta harkita uudelleen?

Kilpailuohjelmassa on mainittu, että pohjoinen pysäköintilaitos puretaan, mutta kannen alle jäävän tilan mahdollinen hyödyntäminen esimerkiksi teknisenä tilana ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Odotetaanko kilpailuehdotuksilta alustavia ideoita tämän tilan hyödyntämiseen vai esitetäänkö tila leikkauksessa ilman tarkempaa käyttötarkoituksen määrittelyä?

Mitä toimintoja on suunniteltu purettavalle pohjoiselle pysäköintialueelle?

Mikä on kilpailunjärjestäjän virallinen tavoite rakentamisen hiilijalanjäljeksi? Kuinka tavoitetta kyetään tasapuolisesti arvioimaan vaadittujen kilpailuaineistoiden perusteella?

Hei, Onko kilpailun järjestäjällä mahdollisuus antaa suuntaa-antavaa tietoa joukkoliikenneterminaalihankkeen arvioidusta kustannustasosta tai investointikehyksestä? Tieto auttaisi kilpailijoita arvioimaan ratkaisujen kokonaistaloudellista realistisuutta suhteessa kilpailuohjelman tavoitteisiin.

Mikä on hankkeen kustannusarvio tai kustannustavoite (esimerkiksi €/brm² tai kokonaiskustannus)? Arvosteluperusteissa (s. 37) kokonaistaloudellisuutta arvioidaan sekä investointi- että elinkaarikustannustasolla, mutta ehdotuksessa ei vaadita kustannusarviota. Millä tiedoilla arviointi tehdään, ja tuleeko kilpailijoiden esittää kustannusarvio tai laajuustietojen perusteella laskettava tunnusluku?

Mikä on koko Itäkeskuksen joukkoliikenneterminaalihankkeen rakentamisen budjetti, ja mikä on maanpäällisten rakenteiden (lipunmyyntihalli, katokset, toimistotilat jne.) rakentamisen budjetti? Näiden tietojen saaminen on olennaista, jotta suunnitteluratkaisut voidaan sovittaa tilaajan taloudellisiin tavoitteisiin.

Kilpailuohjelman s. 35 mukaan pikapysäköintipaikkojen sijaintia ei saa muuttaa. Kaikkien muiden lähtö- ja tulolaitureiden sijainti on kuitenkin kilpailijoiden sovitettavissa. Onko todella niin, että pikapysäköintilaiturit sitovat kilpailijat s. 35 kaltaiseen liikennejärjestelyyn, jossa laiturialue on yli 150 metriä pitkä, eivätkä muut laituriratkaisut ole pikapysäköintien osalta harkittavissa, vaikka ne olisivat määrällisesti osoitettavissa?

Mistä bussien pääasiallinen sisäänajo ja poistuminen tapahtuvat? Miksi alueelle on kolme liittymää? Onko kilpailijoiden mahdollista esittää ratkaisua, jossa yksi kolmesta reitistä suljetaan yhtenäisemmän käveltävän kaupunkitilan muodostamiseksi?

Onko bussien mahdollista peruuttaa laitureilta tai pikapysäköinnistä poistuessaan? Tämä voisi mahdollistaa liikennesuunnitelmia tiiviimmän pysäköintiperiaatteen.

Onko bussien osalta tarjottavissa kilpailun järjestäjän puolesta dwg- tai pdf-muotoisia kääntösädeohjeistuksia?

Saako terminaalirakennusta kiertävää ajoväylää muuttaa? Vai tuleeko ajoväylä esittää kuten se kilpailuaineistossa on esitetty?

Voidaanko perustellusta syystä esittää liikennealueen parannuksia/muutoksia verrattuna viitesuunnitelmaan, mikäli se parantaa bussien liikennöintiä ja matkustajakokemusta; esim. bussien pysäköintiperiaate, liikennevirrat?

Olisiko mahdollista saada käyttöön perusteet valitulle liikenneratkaisulle? Esim. onko nivelbussien käyttö syy sille, minkä vuoksi suunnitelma on nykyisen kaltainen?

Onko syytä sille, minkä vuoksi kuuden lähtölaiturin bussipaikat eivät ole erillistoimisia?

Onko rakentamisen aikaiselle metro-, bussi- ja raitiotieliikenteelle asetettu käytettävyysvaatimuksia, jotka ohjaisivat työmaan vaiheistusta ja siten rakennejärjestelmää?

Voisiko kilpailun järjestäjä selventää, odotetaanko terminaalin suunnitelmassa osoitettavan erillinen nouto- ja jättöalue kyydinvälityspalveluille, ja tulisiko se sijoittaa taksijärjestelyjen yhteyteen vai muualle?

Miksi liikennesuunnitelmassa on päädytty tähän vaihtoehtoon, eikä joissakin aiemmissa suunnitelmissa esitettyyn kampamalliin, jossa laitureilta peruutetaan lähdettäessä (esim. asemakaavan muutos 12633 selostus)? Kilpailuohjelmassa esitetty liikennesuunnitelma aiheuttaa esimerkiksi tarpeetonta kiertämistä joukkoliikenneterminaalirakennuksen ympäri (ja jalankulkureittien poikki), joka vältettäisiin osin kampamallissa.

Onko kilpailun liitteenä toimitettu liikennesuunnitelma tehty juuri tätä kilpailua varten – onko sen laatimisessa otettu huomioon, että koko oleva kansirakenne aiotaan purkaa? Kilpailuohjelmassa on kuvattu että uusi kansi tulisi olemaan lähes identtinen purettavan kanssa; miksi?

Liikennesuunnitelmassa kielletään mm. pikapysäköintipaikkojen siirtäminen – miten tarkkoja tästä oikeasti ollaan? Miksi on päädytty näin tarkkaan rajoitukseen? Voiko liikennesuunnitelmassa esitettyihin järjestelyihin ja sijainteihin tehdä muutoksia perustelluista syistä, mikäli näillä muutoksilla saavutetaan toimivampi lopputulos?

Kilpailun tavoiteasetannassa on erittäin vahvana ilmaistu terminaalin toiminnallisuuden mahdollistaminen pitkälle tulevaisuuteen, sujuva ja toimiva liikenteen solmukohta, erinomainen KÄYTTÄJÄKOKEMUS sekä turvallinen, avoin ja selkeä ympäristö. Nykytilannetta pidetään ohjelmassa yleisesti huonona joukkoliikenteen käyttäjien kannalta. Kilpailuohjelman sivulla 35 kuitenkin esitetään suunnitteluohjeena, että liikennessuunnitelma, joka paria irrallislaituria lukuun ottamatta vastaa nykytilannetta, on kaikilta olennaisilta osiltaan sitova. Näkemyksemme on, että ilman liikennesuunnitelman täydellistä uudelleenarviointia nykytilanteen käyttöongelmia on mahdotonta poistaa. Uusi rakennus sen ympärillä siellä täällä olevine bussikatoksineen toistaisi vain eri muotoisena samat nykytilanteen ongelmat joista kilpailun tavoitteissa halutaan eroon - bussiliikenteen kanssa risteävät jalankulkuyhteydet, eri puolilla terminaalia olevat ja vaikeasti hahmotettavat lähtölaiturit (erityisesti poikkeustilanteissa, kun on nopeasti etsittävä bussin lähtöpaikka), erillään sijaitseva raidejokerin pysäkki ja paljon epäviihtyisää kaupunkitilaa. Liikennesuunnitelma on laadittu palvelemaan konemaisesti liikennöinnin tarvetta, ottamatta huomioon asiakkaita, joita varten liikennettä ylipäätään järjestetään. Sitovana dokumenttina esitetty liikennesuunnitelma on omiaan etäännyttämään käyttäjiä julkisesta liikenteestä ja on ohjelman tavoitteiden vastainen. Ristiriita ohjeissa on huutava. Saako kilpailuehdotuksessa tuoda esille erilaisen liikennesuunnitelman, joilla ongelmat on mahdollista ratkaista joukkoliikenteen käytettävyyden näkökulmasta?

Liikennesuunnitelmaan on merkattu 15 metrin pituiset tulolaiturit 3 kpl. Nivelbusseille( 18.75 metriä ) on merkattu kuitenkin ainoastaan lähtölaiturit. Tulevatko nivelbussit myös näille 15 metrin pituisille tulolaitureille ja jos tulevat niin kummalle laiturille?

Saako bussiaseman liikennöintireittien ja laitureiden korkoa muuttaa nykyisestä maantasokorosta?

Onko bussien kierrosta ja kiertosuunnista alueella mahdollista saada karttaa?

Ovatko bussien tulolaiturit ainoat, joista on saapuvaa liikennettä busseista terminaaliin, vai saapuuko käyttäjiä myös lähtölaitureilta terminaaliin?

Kohdassa 5.5 (s. 34) muu ajoneuvoliikenne kielletään bussien, taksien ja huoltoajon lisäksi, mutta liikennesuunnitelmassa (s. 35) on esitetty “Saatto” ja “Vaihtoautot”. Ovatko Saatto-paikat ja vaihtoautot sallittuja, ja mikä on niiden määrä ja tarkoitus? Tuleeko vaihtoautojen pysäköinti ja saatto-liikenne ottaa huomioon rakennuksen suunnittelussa, esimerkiksi kuljettajien tiloissa?

Mitä tarkoittaa suunnitteluohje "Liikennesuunnitelman mukaisia bussien ajoyhteyksiä terminaalin ja katuverkon välillä sekä terminaalin sisällä ei saa muuttaa"? Ovatko liikennesuunnitelmassa esitetyt ajoreittien tarkat reunaviivat ja rajaukset, suojateiden sijainnit, pysäkkien kulmat, ym. sitovia, vai voiko näitä tarvittavien leveyksien ja kääntösäteiden rajoissa muokata kokonaisarkkitehtuuriin sopivammiksi, kunhan ajoyhteydet säilyvät toiminnallisesti samoina?

Onko mahdollista tarkastella bussireittejä?

Saako bussilaitureiden sijaintia muuttaa, kunhan laitureiden määrä, tyyppi tai pituus ei muutu?

Onko liitteenä olevan liikennesuunnitelman suojateiden sijainteihin mahdollista tehdä vähäisiä muutoksia (esim. siirtää niitä muutamia metrejä suuntaan tai toiseen), jotta ne kytkeytyisivät optimaalisesti uuden terminaalirakennuksen sisäänkäynteihin ja jalankulun päävirtoihin? Vai onko liikennesuunnitelma jalankulkureittien ja suojateiden osalta täysin sitova?

Kumpaan suuntaan taksit ajavat taksiasemalla, myötä- vai vastapäivään? Onko taksiasemalla samalla taksin jättöpaikka / missä se on?

Onko uudesta liikennesuunnitelmasta (Liite 3, ”Liikennesuunnitelma suunnittelun lähtökohdaksi”) saatavilla lisätietoja (esimerkiksi liikennesuunnitteluselostus), jotka tarkentavat vaatimuksia ja valittua ratkaisua?

Oletamme, että katutason suunnittelualueen suunnittelua saa muokata, kuitenkin siten, ettei bussilaitureiden määrää vähennetä eikä niiden pituuksia muuteta, ettei pikapysäköintipaikkojen määrää ja sijaintia muuteta, ettei bussien ajoyhteyksiä terminaalin ja katuverkon välillä eikä terminaalin sisällä muuteta, eikä raitiopysäkin ja -kiskojen sijaintia tai laitureiden pituuksia muuteta. Pyydämme tarkentamaan, missä laajuudessa liikennesuunnitelman mukaista järjestelyä saa muokata.

Onko linja-autojen oviaukkojen sijainteihin ja mitoitukseen tarkempia ohjeita?

Liiteaineiston liikennesuunnitelmassa näkyy linja-autojen paikkoja, mutta paikkojen statusta ei ole yksilöity riittävällä tarkkuudella. Voitteko merkitä pohjapiirrokseen selkeästi, mitkä alueen paikoista ovat ohjelmassa mainitut 9 pikapysäköintipaikkaa? Lisäksi pyydämme määrittelemään tarkasti (esim. korostusvärillä), mitkä kaikki paikat luokitellaan matkustajien lähtö- ja tulolaitureiksi, joiden odotusalueet on kilpailuohjelman mukaisesti pakollista kattaa.

Tarvitseeko sähköbussien latausmahdollisuutta järjestää bussipysäkeille ja jos niin millaisia reunaehtoja tämä asettaa suunnittelulle?

Voiko huoltoratkaisua esittää toisella tapaa tehtäväksi (Nyt yksi bussien pikapysäköintipaikoista osoitettu huollon pysäköintipaikaksi)?

Minkä tyyppisille ajoneuvoille huolto- ja lastausalue on mitoitettava? Tarvitaanko kuorma-autoille upotettu tai korotettu lastauslaituri? Onko jätehuoltoon ja tavarantoimituksiin liittyvien kuorma-autojen pysäköinti huomioitu liikennesuunnitelmassa?

Tuleeko kilpailijoiden noudattaa liikennesuunnitelmassa esitettyä huoltoajoneuvojen reittiratkaisua, vai voivatko kilpailijat esittää vaihtoehtoisen ratkaisun huoltoliikenteen järjestämiseksi?

Suunnitteluohjeissa sanotaan, että kiinteistö- ja jätehuoltotiloihin tulisi järjestää suora yhteys ulkoa. Voiko huoltoreitti mennä sisäpyöräparkkitilan läpi, jos pyörien säilytys on selkeästi erotettu huoltoyhteyden väylästä?

Voidaanko tavarat purkaa lastaustilasta ulkotilan kautta?

Voiko lastauslaituri olla pysäköintitilassa ja yhteys hissillä maantasolle? Jos voi, mikä on pysäköintitilan minimikorkeus?

Tuleeko lastaustilan lattian olla maanpinnan korossa?

Voiko liikennesuunnitelmaa muokata esimerkiksi kävelyvirtojen parantamiseksi suunnitelmassa?

Kilpailuohjelmassa tai liitteenä olevassa liikennesuunnitelmassa ei ole yksilöity matkustajien saattoliikenteen (ns. saattopysäköinti) eikä taksien odotusalueiden sijaintia. Onko niille alustavasti varattu tietty alue nykyisestä liikennesuunnitelmasta (jos on, voiko sen merkitä tarkemmin suunnitelmaan), vai ratkaistaanko nämä toiminnot kokonaan suunnittelualueen ulkopuolella?

Onko saatavilla tilastoja tai arvioita eri liikennemuotojen välisten matkustajavirtojen määristä, kuten linja-autoista metroon tai ratikkaan vaihtavista matkustajista tai polkupyörällä saapuvien henkilöiden määrästä? Onko liikennealueiden mitoitukseen olemassa muita erityisiä ohjeita?

Tulisiko kilpailuehdotuksessa ottaa huomioon matkustajamäärien mahdollinen kasvu tulevaisuudessa ja onko sen suhteen laadittu arvioita? Onko matkustajamäärien kasvuun ja liikennejärjestelmän tulevaan kehittämiseen liittyen muita erityisiä seikkoja, joita olisi syytä huomioida suunnitelmassa?

Miksi metroasemalla on kolme raidetta ja mitä raiteita metrot käyttävät?

Metron laituritaso – sallittu muutosten laajuus Voisiko kilpailun järjestäjä tarkentaa, missä laajuudessa metron laituritasoon saa tehdä muutoksia, mukaan lukien seinät, katot, pintamateriaalit ja laiturirakenteet? Voivatko kilpailijat erityisesti esittää uusia aukkoja, tilallisia avauksia tai valokuiluja uudistettavan kansirakenteen läpi?

Kohdassa 5.2 (s. 28) kilpailijat voivat esittää ideoita, joilla katutason arkkitehtoninen ratkaisu yhdistyy laituritasoon, ja itäisen laiturin ahtautta voi tutkia levittämällä laituria liityntäpysäköinnin alueelle. Kohdassa 5.4 (s. 27 ja 34) metron laituri- ja rata-alue “säilyy nykyisellään” ja yhteydet laituritasolta ovat “sitova lähtökohta”. Saako metrolaiturin muotoa, leveyttä tai laiturialueen rajausta muuttaa, ja jos saa, mitkä ovat reunaehdot (rata-alue, turvaetäisyydet, laiturin pituus)?

Voitko selventää seuraavaa lausetta: Idän suunnan metrolaiturin koettuun tila-ahtauteen voi tutkiaratkaisua, jolla laiturialuetta levennetään osittain nykyisenliityntäpysäköinnin alueelle.

Mikä on nykyisen metroliikenteen metrojunan pituus? Onko se samalla myös tarkoitetun metron laituritason odotusalueen l. laiturihallin pituus? Onko metron laiturialueessa otettava huomioon mahdolliset muutokset metrojunien / laiturihallin pituudessa tulevaisuudessa?

Metron laitualueen nykyinen sijainti? Mille alueelle metrojuna pysähtyy, mikä on metrojunan pituus? Millaisella mitoituksella metrojunan ovet sijaitsevat, minkä levyinen on oviaukko ja pysähtyvätkö / onko mahdollista että metrojuna saadaan pysähtymään täsmällisesti oikealle kohdalle? (Kuten metroasemat, joissa laituriseinät ja oviaukot)

Tuleeko eteläinen parkkihalli suunnitella?

Eteläinen liityntäpysäköintilaitos – autopaikkamäärä Onko uudelleen rakennettavalle eteläiselle liityntäpysäköintilaitokselle asetettu vähimmäisautopaikkamäärää? Jos on, mitä autopaikkamäärää kilpailijoiden tulee käyttää suunnittelun lähtökohtana?

Annetaanko liityntäpysäköintilaitokselle paikkamäärätavoite? Sivun 33 mukaan paikat sijoitetaan yhteen kerrokseen tontin rajojen sisään, eikä laitos saa ulottua siltojen alle. Onko paikkamäärälle alaraja, ja mitä tarkoittaa, että autopaikkojen mitoitus “saatetaan vastaamaan nykyistä autokantaa ja ajoneuvojen mitoituksia”? Annetaanko ohjeellinen mitoitus (paikan koko, ajoväylän leveys, esteettömät paikat)?

Onko vaihtopysäköinnin sijoittaminen yhteen kerrokseen kahden kerroksen sijasta perusteltu jostakin erityisestä liikenteellisestä syystä? Onko vaihtopysäköintipaikkoja jatkossa riittävästi, kun otetaan huomioon Itäkeskuksen ympäristön uudet kaupunkikehityshankkeet?

Autopaikkojen leveys pysäköintitiloissa. Miten ohjeistetaan? 2,4 minimi, 2,5 normimitoitus, 2,7, 2,8 kauppakeskukset väljä mitoitus?

Onko kilpailualueen raja samalla tontin raja? Tehdäänkö eteläinen pysäköintitila näiden rajojen mukaan?

Pysäköintilaitoksesta Kilpailusäännöissä todetaan sivulla 33 olevassa kohdassa ”5.4 Pysäköintialueet”. "Uudessa joukkoliikenneterminaalissa liityntäpysäköintipaikat sijoitetaan nykyiselle sijainnille yhteen kerrokseen." Tarkoittaako tämä sitä, että tulevaan terminaalin uudistukseen kuuluu myös koko pysäköintilaitoksen kansien ja pilareiden purkaminen?, vai säilytetäänkö rakenteesta mahdollisimman suuri osa ja uusitaan vain metrolaituriin yhdistyvät välitasot?

Miten Itäkatu 11 -rakennuksen viereiset Itäkadun rampit järjestetään, ja säilyykö eteläisen liityntäpysäköintilaitoksen ajoyhteys Itäkadulta (sekä Itäkatu 11 -kiinteistön pysäköintipaikoille johtava yhteys sen kautta) nykyisellään?

Tuleeko sisäpyöräparkista olla suora, esteetön ja sääsuojattu sisäyhteys suoraan lippuhalliin, vai sallitaanko kulku ulkokautta?

Saako suunniteltuja pyöräreittejä alueella muuttaa liikkumisen sujuvoittamiseksi?

Onko liityntäpyöräpysäköintiä mahdollista hajauttaa esimerkiksi kahteen erilliseen tilaan eri puolille suunnittelualuetta? Vai onko käytön kannalta toivottavampaa että liityntäpyöräpysäköinti on keskitetty yhteen tilaan?

Tilaohjelmassa on mainittu 100 polkupyörän sisäpyöräparkki, 90 pyörän ulkosäilytys sekä kaupunkipyöräasema. Sisältääkö tämä ulkosäilytykseen tarkoitettu pyörämäärä myös olemassa olevat katetut pyöräpaikat Tallinnanaukion länsipäädyssä? Vai toivotaanko terminaalin yhteyteen 90 uutta ulkosäilytyspaikkaa? Kuinka monta pyöräpaikkaa arvioitte kaupunkipyöräasemaan tarvittavan?

Miten suunnitelmassa on tarkoitus ottaa huomioon yleiskaavan pikaraitiotieverkkotavoitteet? Raitiotieverkoston on suunniteltu laajentuvan Itäkeskuksesta myös kohti itää (esim. Östersundom), mutta kilpailuohjelmassa esitetty liikennesuunnitelma ei mahdollista ratikkaverkon laajentumista ainakaan siten, että myös idän suunnan raitiotie päättyisi samaan terminaaliin. Kilpailuohjelman mukaan joukkoliikenneterminaalirakennuksen rungon käyttöikätavoite on kuitenkin 100 vuotta ja kilpailussa haetaan pitkäikäisiä ratkaisuja.

Miten Östersundomin suuntaan suunniteltu mahdollinen pikaraitiotieyhteys tulisi ottaa huomioon kilpailuehdotuksessa? Tuleeko suunnittelussa varautua esimerkiksi tulevan raitiotielinjan linjaukseen, tilavarauksiin, pysäkkijärjestelyihin ja vaihtoyhteyksiin nykyisten liikennemuotojen kanssa?

Rakentamisen vaiheistus ja joukkoliikenteen toiminnan jatkuvuus Millaista metron, bussiliikenteen ja pikaraitiotie 15:n toiminnan jatkuvuutta kilpailijoiden tulee olettaa rakentamisen aikana? Ovatko tilapäiset liikennekatkot tai väliaikaiset terminaalijärjestelyt mahdollisia, ja edellytetäänkö kilpailuehdotuksessa rakentamisen vaiheistuksen esittämistä?

Kansi puretaan metroaseman, noin 33 000 käyttäjän päivässä ja jopa 70 bussilähdön tunnissa päältä (s. 22 ja 23). Onko rakentamisen vaiheistuksesta tai väliaikaisista liikennejärjestelyistä annettu vaatimuksia? Tuleeko ehdotuksessa esittää vaiheistus, ja arvioidaanko vaiheistettavuutta arvosteluperusteissa (kehityskelpoisuus, s. 37)?

Aiotaanko metroasema sulkea kokonaan rakentamisen ajaksi, vai kulkeeko metro koko ajan normaalisti?

Miten rakentamisvaiheen logistisiin haasteisiin on varauduttu ja mitä suunnitelmia niitä varten on tehty? Pysyykö metroasema täysin toiminnassa ja yleisön käytettävissä koko rakentamisajan, ja jos ei, mitä rajoituksia, häiriöitä tai tilapäisiä kulkujärjestelyjä on odotettavissa?

Onko lipunmyyntihalli avoinna ympäri vuorokauden?

Voiko lippuhallissa olla kaksi erillistä ns. maksaneisuuden rajaa, jolloin terminaalirakennuksen läpi olisi mahdollista kulkea eri reittejä ja mahdollistaa poikittaisliikenne lippuhallin kautta?

Onko saatavilla laituri- ja katutason piirustuksia, jotka esittävät nykyisen toteutuneen tilanteen (alkuperäisten suunnitelmien sijaan)? Olemme havainneet, ettei kaikkia elementtejä ole esitetty saamissamme piirustuksissa oikein, kuten liukuportaiden sijoittelua laiturin itäosassa tai pilarijakoa katutason lippuhallissa.

Voivatko kuljettajien ja muun henkilöstön tauko- ja sosiaalitilat olla yhdistetty vai täytyykö niiden olla erillään?

Voiko eri kulkuneuvojen kuljettajien tauko- ja wc tiloja yhdistää toisiinsa vai tarvitseeko kaikkien kolmen kuljettajaryhmän tilojen olla erillisiä kokonaisuuksia?

Suunnitteluohjeissa mainitaan metrokuljettajien uusien sos. tilojen ja olemassa olevien laituritason henkilöstötilojen yhdistäminen uudella porras-/hissiyhteydellä. Laituritason pohjapiirroksessa ei kuitenkaan ole esitetty nykyisiä henkilöstötiloja huonetasolla, joten uuden vertikaaliyhteyden suunnitteleminen nyk. tilojen suhteen/sisälle ei ole mahdollista. Onko uusi vertikaaliyhteys tarkoitus sijoittaa kokonaan nykyisten henkilöstötilojen ulkopuolelle niin, että sinne on kuljettava laiturialueen kautta?

Onko julkisten tilojen ja kaikkien henkilöstötilojen välillä olennaista olla sisätilayhteys, vai voiko rakennuksen jakaa kahteen erilliseen kappaleeseen?

Onko metron teknisistä ja sos.tiloista lähtevän, uusittavan portaikon sijainti muutettavissa, kuitenkin kyseisen tilan rajojen puitteissa? Pohjapiirustuksesta ei selviä, missä kohtaa tilaa metron tekniset tilat esimerkiksi ovat.

Tarvitsevatko bussi- ja pikaraitiotiekuljettajien sosiaali- ja lepotilat suoran yhteyden lipunmyyntihalliin, vai onko kulku niihin tarkoitus järjestää ainoastaan ulkokautta? Onko kuljettajien sosiaali- ja lepotilat sijoitettava yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, vai voidaanko ne hajauttaa eri puolille asemaa?

Mitkä metrokuljettajien tiloista katsotaan ensisijaisiksi ja mitkä kiireettömiksi? Miten ne tulee jakaa katutason ja laituritason kesken?

Tarvitsevatko esihenkilöiden toimistotilat (60 hym2) ja turvahenkilöstön tilat (50 hym2, sisältäen sos.tilat) omat erilliset wc- ja taukotilansa, vai voivatko ne käyttää kuljettajaryhmien wc- ja taukotiloja?

Voidaanko bussi- ja pikaraitiotiekuljettajien pika-wc-tilat yhdistää?

Mikä on oletettu sukupuolijakauma pikaraitiotie- ja metrokuljettajien pukutilojen kaapeissa (90 ja 160 kaappia)?

Säilyvätkö metrolaituritasolla olevat tekniset tilat ja sos.tilat nylyisen tilanteen mukaisesti? Saako kilpailija esittää niihin muutoksia?

Voidaanko liiketilojen taustatiloihin kuuluvia wc-tiloja, yleisö-wc-tiloja sekä kuljettajien wc-tiloja yhdistää yhteiskäyttöisiksi tiloiksi, mikäli kaikki mitoitusta, esteettömyyttä ja toiminnallista saavutettavuutta koskevat vaatimukset täyttyvät? Voiko yksi wc-kokonaisuus palvella kaikkia kolmea käyttäjäryhmää, tai voidaanko mitkä tahansa kaksi näistä yhdistää?

Mihin metron laituritason teknisien ja sos.tilojen ylös johtavat uudet portaat ja hissi tulisi asemoida? Onko nykyisistä tiloista saatavilla tarkempaa pohjapiirrosta?

Saako metron kuljettajatilan porras- ja hissiyhteyden sijaintia muuttaa suunnitelmassa ja mikä tällä hetkellä on tarkalleen tämä porras- ja hissiyhteys pohjapiirroksessa?

Voidaanko esittää lisärakentamista terminaalin päälle tai muualle suunnittelualueelle esim. varauksena, mikäli se ei estä terminaalin rakentamista tavoitellulla tavalla?

Tuleeko turvahenkilöstön nähdä vessatilojen sisälle vai nähdä vain wc-tilan sisääntulon ovi?

Kumpi on parempi, betoni vai puu?

Sivulla 12 todetaan, että ratkaisu tehdään suunnittelualueen sisälle, mutta se on sovitettava yhteensovitusalueeseen. Mihin ulkopuolisiin rakenteisiin ja alueisiin ehdotus saa ehdottaa muutoksia?

Elokuussa 2026 valmistuneessa kunnostushankkeessa kunnostettiin myös ulkoalueita (s. 15), mutta ohjelman lähtökohta on, että koko kansi ja kaikki sen päällä olevat rakennelmat puretaan (s. 26). Mitä kunnostettuja osia (esimerkiksi katoksia, kalusteita, istutuskaukaloita, valaistusta, pintamateriaalia) on tarkoitus purkaa, ja onko niiden uudelleenkäyttöä kiertotalousperiaatteen mukaisesti arvioitu (s. 36)? Annetaanko kilpailijoille tiedot purettavien materiaalien määristä ja kunnosta?

Ohjelma kertoo, että metroaseman on suunnitellut arkkitehti Juhani Katainen ja että sisustusperiaatteet ovat yleisiä kantametron asemilla (s. 14). Onko nykyisellä lippuhallirakennuksella, katoksilla tai metroaseman sisätiloilla kulttuurihistoriallista arvoa tai suojelustatusta, ja pitääkö jotain näiden arvojen osia säilyttää tai dokumentoida? Mitä arvosteluperusteessa “Itäkeskuksen identiteetin vahvuuksien tunnistaminen ja uudistaminen” (s. 37) tarkoitetaan käytännössä?

Onko koko liikennesuunnitelman keskellä oleva valkoinen alue alue, jolle terminaalirakennus voidaan rakentaa?

Voiko rakennuksessa käyttää kokonaan tai osittain näkyviin jääviä kantavia puurakenteita, ottaen tietenkin huomioon asianmukaisen palosuojauksen?

Säältä suojattu vaihtoyhteys Tuleeko kilpailijoiden tavoitella jatkuvaa säältä suojattua yhteyttä metron, bussien ja pikaraitiotie 15:n välillä niin sanotun “kuivin jaloin” -periaatteen mukaisesti, vai edellytetäänkö sääsuojausta ainoastaan yksittäisillä odotus- ja laiturialueilla?

Katosten vähimmäisalikulkukorkeus (kilpailuohjelma, kohta 5.5, s. 33) Kilpailuohjelmassa edellytetään bussien ja pikaraitiotien pysäkeillä ja liikennealueilla katosten ja muiden rakennelmien alikulkukorkeudeksi vähintään 5,2 metriä. Koskeeko vaatimus myös yksinomaan jalankulkuun ja odottamiseen tarkoitettujen laiturialueiden katoksia, joiden alapuolella ei ole ajoneuvoliikennettä? Vai voidaanko näillä alueilla katokset toteuttaa matalampina paremman sade- ja tuulensuojan saavuttamiseksi, kun ajoneuvoliikenteen ja pelastusreittien edellyttämät vapaat korkeudet säilytetään? Mikäli matalammat katokset sallitaan, onko niille määritelty vähimmäisalikulkukorkeus?

Katoksista mainitaan kilpailuohjelmassa näin: “bussien ja pikaraitiotien pysäkeillä ja liikennealueilla katosten ja muiden rakennelmien alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 5,2 m.” Voidaanko tästä katoskorkeudesta poiketa, jos kyseinen katos ei ulotu ajoväylän välittömään läheisyyteen?

Voivatko kilpailijat esittää yhtenäisen katoksen, joka ulottuu terminaalirakennuksesta bussien ajoradan yli ja liittyy ajoradan vastakkaisella puolella olevaan bussilaiturin katokseen, edellyttäen, että vähintään 5,2 metrin vapaa alikulkukorkeus säilyy, katos tukirakenteineen ei haittaa bussien tai pelastusajoneuvojen liikkumista ja katos pysyy kokonaisuudessaan suunnittelualueen rajojen sisällä?

Bussien ja pikaraitiotien pysäkeillä ja liikennealueilla katosten ja muiden rakennelmien alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 5,2 m. Koskeeko tämä ainoastaan katoksia, joista kulkuneuvot menevät alta vai myös jalankulku- ja bussien odotuskatoksia

Onko terminaalin kattoa tarkoitus / suositeltavaa hyödyntää ekologisesti viherkattona esim. tai onko aurinkoenergian talteenotto tavoiteltavaa vastaavasti katon pinta-alalta tai jokin näiden yhdistelmä?

Voiko terminaalin kattotilaa hyödyntää yhteisinä ulkotiloina?

Onko koko lipunmyyntihalli tarkoitus pitää lämmitettynä myös talviaikaan? Jos on, edellytetäänkö hallin ja metrolaiturialueen välille lämpöteknistä erotusta?

Pitääkö lippuhallin olla lämmintä sisätilaa vai voiko rakenne olla kevyempi ja toteutettu puolilämpimänä tilana?

Minkälaista lämmöneristävyyttä rakenteilta vaaditaan?

Onko asetettu vaatimuksia sille, mitkä terminaalin tilat tulee lämmittää tai muutoin ilmastoida?

Onko laiturialueet tarkoitus tehdä ulko- vai sisätilana? Ts. onko odotustilaa sekä terminaalin sisällä ja ulkopuolella vai vain sisällä?

Onko metron laituritasosta mahdollista tehdä riittävän lämmin jollakin keinolla? Ilmaverhot yms. ulkoradan ja maanalaisen rajapintaan?

Onko uusi lippuhalli lämmin, puolilämmin vai kylmä tila?

Miten terminaalin aukioloajat pitää huomioida laitureiden ja liiketilojen saavutettavuudessa, ja voiko esimerkiksi lippuhalli olla 24/7 auki? Mitkä terminaalin osat pitää olla rajattavissa pois käytöstä aukioloaikojen mukaan?

Mitkä terminaalin tilat ja alueet (esim. lippuhalli, liiketilat, sisäpyöräparkki, odotustilat) tulee voida sulkea yöaikaan, ja miten sulkeminen suhteutuu metro- ja bussiliikenteen liikennöintiaikoihin? Onko turvallisuuden osalta huomioitava erityisvaatimuksia (esim. kameravalvonta, vartiointi, pelastusreitit)?

Voiko laituritason ja lippuhallin välille tehdä nykyistä laajempia avoimia tilayhteyksiä tai kannen valoaukkoja? Mitkä palo-osastointiin, savunhallintaan ja lämpimien ja kylmien tilojen erottamiseen liittyvät lähtökohdat tulee huomioida kilpailuvaiheessa?

Onko tarkoitus että vain nykyisten vertikaali yhteyksien paikat säilyy vai myös niiden rakenteet?

Sivulla 26 metrolaitureille johtavien vertikaaliyhteyksien sijainnin “tulisi lähtökohtaisesti säilyä nykyisellään”, mutta sivulla 34 yhteydet ovat “sitova lähtökohta”. Onko vertikaaliyhteyksien sijainti sitova vai ohjeellinen? Jos se on sitova, onko sijainnin tarkkuus tasomainen vai kohdan pitää säilyä metrin tarkkuudella?

Metrossa pohjoisen hallin poistumistiet puretaan (s. 33). Onko metroaseman savunhallinnan, poistumisreittien tai pelastusteiden suhteen annettu vaatimuksia, ja tuleeko ehdotuksessa esittää pelastautumisreitit metrolaiturilta? Onko laituritasolla oleva savunpoisto kannen kautta säilytettävä, ja minkä viranomaisen (esimerkiksi pelastuslaitos, HKL) ohjeisiin tulee nojautua?

Tällä hetkellä eteläistä pysäköintialuetta ja terminaalin sisätiloja ei yhdistä hissi; käytettävissä on vain tavalliset portaat. Pitäisikö hankkeeseen sisällyttää hissi, joka yhdistää uuden eteläisen pysäköintialueen uuden terminaalin sisätiloihin?

Onko portaiden, liukuportaiden ja hissien sijaintia metroaseman laitureille johtavissa yhteyksissä muutettaessa otettava huomioon muita reunaehtoja kuin sujuvat matkustajavirrat ja rakenteellinen toimivuus? Tarvitsevatko metrojunankuljettajat oman, muista kulkuyhteyksistä erillisen portaikon ja hissin sosiaali- ja lepotiloihin?

Tarvitaanko nykyisen läntisen metron sisäänkäynnin aulassa kaksia liukuportaita ja portaita / laiturialue? Mikä on metroaseman odotusalueen / metrojunan nykyinen pituus?

Ovatko metron liukuportaat ja portaiden leveys riittävä nykynormein? Jos ei ole, mikä olisi ohjeistus vertikaaliyhteyksille? Hissien tarve vastaavasti, montako tarvitaan / laiturialue?

Tilavaraukset asemahallin käytäville? Ei ollut tilaohjelmassa. Millaiseen tilavaraukseen ohjeistetaan?

Metron laituritaso on yhteydessä ulkoilmaan, onko se sitä jatkossakin, vai voidaanko olettaa että laituritasosta saataisiin tulevaisuudessa lämmin? Yhteys terminaaliaulaan, onko tavoitteellista rajata kylmä laituritaso rakentamalla lämpöeristetty porras- / liukuporrastila?

Onko metrolaituritason vertikaaliyhteyksien mitoituksesta ja laatutasosta olemassa ohjeita tai linjauksia? Esimerkiksi liukuportaiden lukumäärästä, vaadituista vapaista kulkuleveyksistä ja muista kriteereistä? Tulisiko näiden yhteyksien suunnittelussa varautua mahdolliseen matkustajamäärän kasvuun tulevaisuudessa?

Tarvitseeko eteläisestä pysäköintilaitoksesta järjestää nykyisen porrasyhteyden kaltainen erillinen vertikaaliyhteys joukkoliikenneterminaalirakennukseen, vai riittääkö uusi suora kulkuyhteys metron laiturialueelle korvaamaan tämän?

"Liiketilat sijoittuvat osaksi lippuhallia". Tarkoittaako tämä, että lippuhallin 1100 m² sisältää liiketilojen 500 m²? Vai onko liiketilojen ja lippuhallin laajuus yhteensä 1100+500=1600 m², kuten tilaohjelmataulukko antaa ymmärtää?

Kilpailuohjelman kohdissa 5.3.2 ja 5.3.3 esitetään lippuhalli sekä metron portaiden yhteyteen sijoitettavat lipunlukijat, mutta niissä ei erikseen mainita henkilökunnan palvelemaa lipunmyynti- tai matkustajaneuvontapistettä. Voisiko kilpailun järjestäjä täsmentää, onko tällainen palvelupiste pakollinen, vapaaehtoinen vai tilaohjelmaan kuulumaton? Mikäli palvelupiste edellytetään, pyydämme täsmentämään sen toiminnot ja ohjeellisen pinta-alan sekä sen, sisältyykö tämä pinta-ala lippuhallille varattuun alaan vai tuleeko se osoittaa erikseen.

Noin 2 600 hym²:n tilaohjelman joustavuus Tilaohjelmassa esitetään ohjeelliseksi kokonaishyötyalaksi noin 2 600 hym². Onko kyse tavoitearvosta, joka voidaan perustellusti ylittää tai alittaa kilpailuehdotuksen ratkaisun perusteella, vai tuleeko ehdotusten pysyä mahdollisimman lähellä tätä laajuutta?

Onko sisäpyöräparkin 100 paikan alkuperäinen mitoitus laskettu 250 hym²:llä, ja tuleeko ratkaisussa varata tilat ja esittää tila, johon kapasiteetti voidaan kasvattaa 200 paikkaan (s. 31)? Pitääkö 200 paikan laajennusvaraus esittää pohjapiirroksessa vai riittääkö maininta selostuksessa?

Voitko selventää seuraavaa lausetta: Liiketilat sijoittuvat osaksi lippuhallia tilaohjelman mukaan.

Onko bruttoalalle jokin prosentuaalinen kerroin verrattaessa hyötyalaan?

Kohdassa 5.2 (s. 28) kilpailijat voivat esittää ideoita laituritason kokonaisarkkitehtuurista. Palautusaineistossa (s. 38) vaaditaan pohjapiirros vain terminaalirakennuksesta ja leikkaus yhdestä kohdasta. Missä ja miten laituritason muutosehdotukset tulee esittää (esimerkiksi osana 1:400 pohjapiirrosta, leikkauksessa vai selostuksessa), ja riittääkö leikkauspiirustus nykyisen leikkauksen pohjalta?

Saako laituritason pohjapiirroksen esittää mittakaavassa 1:750 mittakaavan 1:400 sijaan tai sen lisäksi?

Tuleeko pysäköintikerroksesta tehdä pohjapiirustus?

Voiko havainnekuvia olla enemmän kuin 3 kpl? Entä muuta materiaalia vaadittujen asiakirjojen lisäksi?

Saako kilpailupalautuksessa olla pyydettyjen dokumenttien lisäksi vinjettikuvia, aksonometrisiä kaavioita tai pienoismallikuvia?

Saako A3-esitykseen sisällyttää vaadittujen piirustusten ja näkymäkuvien lisäksi muita perspektiivikuvia, pienoismallikuvia tai periaatekaavioita?

Saako kilpailupalautukseen laittaa pyydetyn aineiston lisäksi referenssikuvia?

Saako yhdelle A3-arkille sijoittaa useita piirustuksia/näkymiä?

Saako kahden A4-arkin mittaisen selostuksen sisällyttää enintään 10 A3-sivun kokonaisuuteen ja/tai palauttaa erillisenä? Tuleeko 1000 merkin tiivistelmä sisällyttää A3-esitykseen vai palauttaa erikseen?

Mikä on Itäkatu 11 -toimistorakennuksen tuleva käyttötilanne – onko se nykyisin käytössä, ja onko käytössä odotettavissa muutoksia? Missä määrin rakennus on yhteydessä kilpailualueeseen esimerkiksi talotekniikan ja palvelujen osalta – onko tästä saatavilla suunnitelmia?

Onko korkearesoluutioisena toimitettu viistoilmakuva (jpg Liite 4) se kuva, johon ehdotuksen viistoilmakuvanäkymä on tarkoitus sovittaa ja joka esitetään osana A3-esitystä? Ovatko myös muut kuvakulmat sallittuja?

Olemassa olevasta rakennuksesta tarvitaan enemmän lähtötietoja. Esimerkiksi rakenteellisia detaljeja, rakennetyypit, työpiirustukset.

Tarvitsisimme alemman pysäköintikerroksen +4.2 pohjapiirustuksen, olisiko mahdollista toimittaa?

Onko nykyisistä kansi-, pilari- ja perustusrakenteista saatavissa rakennepiirustuksia tai kuntotutkimusraportteja (rakennetekniset tarkastelut, joihin purkupäätös perustuu)?

Tarvitsisimme alemman pysäköintikerroksen +4.3 pohjapiirustuksen

Johtokujat / perustamisen rajoitusalueet Voidaanko suunnittelualueen läpi kulkevista johtokujista toimittaa tarkempia tietoja, mukaan lukien niiden mitat, syvyys, huolto- ja kunnossapitoyhteyksien vaatimukset sekä mahdolliset vaaka- ja pystysuuntaiset suoja- tai rajoitusalueet?

Tulevien lähialueen hankkeiden CAD-/3D-aineisto Voidaanko kilpailuohjelmassa esitettyjen lähialueen tulevien hankkeiden CAD- tai 3D-aineistoa toimittaa kilpailijoille käytettäväksi kilpailuehdotuksen mallinnuksessa ja visualisoinneissa?

Voisiko lähtötietoaineistoon lisätä pohjakartan?

Hei, Onko pitkittäisleikkausta saatavilla olemassa olevasta bussiterminaalista? Kiittäen.

Miten tekoälyn käyttöä rajataan ja miten sen käyttö tulee ilmaista aineistossa?

Kiitos poikkeuksellisen hyvin laaditusta kilpailuohjelmasta!

Osallistumisoikeus – kilpailuohjelman kohta 1.4 Kilpailuohjelman kohdan 1.4 mukaan kilpailuun voivat osallistua yksittäiset henkilöt ja työryhmät, ja vähintään yhdellä työryhmän jäsenellä tulee olla oikeus harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan. Voiko kilpailuun osallistua yksin henkilö, joka on suorittanut arkkitehtuurin maisterintutkinnon Iranissa, jolla on yli 18 vuoden työkokemus arkkitehtisuunnittelusta ja rakennustöiden valvonnasta sekä Iranissa myönnetty 1. luokan ammatillinen lupa arkkitehtisuunnitteluun ja valvontaan? Kyseinen henkilö asuu tällä hetkellä Suomessa opiskelijana, mutta hänellä ei ole Suomessa myönnettyä tai tunnustettua arkkitehdin ammattipätevyyttä. Täyttääkö iranilainen tutkinto ja ammatillinen lupa kilpailun osallistumisoikeutta koskevat vaatimukset ilman suomalaista ammattipätevyyttä tai paikallista yhteistyökumppania? Edellytetäänkö osallistumisen yhteydessä tutkinto- tai lupatodistusten toimittamista, ja jos edellytetään, missä vaiheessa ja missä muodossa ne tulee esittää?

Mitkä ovat ne “hankintailmoituksessa asetetut edellytykset” (s. 9), joiden täyttyessä voittaja valitaan pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi? Onko edellytyksiin sisältyviä vähimmäisvaatimuksia (esimerkiksi liikevaihto, referenssit, pätevyys, vakuutukset), ja voiko työryhmä täydentää referenssejä tai resursseja voittamisen jälkeen? Mitä tapahtuu, jos voittaja ei täytä edellytyksiä?

Voivatko kilpailijat jättää kilpailuun useamman kuin yhden ehdotuksen?

Millä palkkioperusteella voittajatiimin arkkitehtisopimus laadittaisiin, kun tiimille annetaan toimeksianto Itäkeskuksen joukkoliikenneterminaalihankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta?

Hankkeen maanpäälliset osat, kuten lipunmyyntihalli ja asemakatokset, edellyttävät ilmeisesti rakennesuunnittelun asiantuntemusta. Jos suunnitteluryhmään kuuluu rakennesuunnittelija, saako hän kilpailun voiton jälkeen erillisen toimeksiannon maanpäällisten rakenteiden rakennesuunnittelusta?

Is it allowed to have part or all if car parking spaces below the street level?

Is there a maximum height for the terminal building? In case of using a wide span structural system?

Is it accepted to have inter-floors visual and spatial relation through open air courts or atriums?

The competition brief allows competitors to participate as long as they are licensed in their countries which makes the competition open internationally: is it possible to add English as another official language of the competition? To avoid confusion that may arrise from writing in Finnish using translating softwares while being not really able to speak or write in Finnish.

Its not possible to access competition brief translated into english?

Is the competition open internationally? So a licensed architect from Egypt can participate?

Is English accepted as a competition language? If so is it possible to provide the competition documents especially the brief in English?